Kiinteistön omistaja, suunnittelija vai urakoitsija – kenen kriteereillä turvajärjestelmä hankitaan?
Turvajärjestelmän hankintaan osallistuu usein monta eri toimijaa, joista jokaisella on omat tavoitteensa. Kuinka varmistetaan, että kaikki pelaavat samaan maaliin ja järjestelmä on kiinteistön omistajan kannalta optimaalinen?
Kiinteistön omistaja haluaa uudiskohteeseen kestävän, joustavan ja integroitavan turvajärjestelmän, jonka energiatehokkuus tuo säästöjä pitkällä tähtäimellä. Rakennusprojektilla on kuitenkin kiire ja sähkösuunnittelija valitsee työtä nopeuttaakseen suunnitelmaan tutun valmistajan laitteet, jotka eivät vastaa kaikilta osin omistajan toiveisiin.
Urakoitsijan ehdotuksesta turvajärjestelmä vaihdetaan vielä hankintavaiheessa järjestelmään, joka ei ole yhtä laadukas ja energiatehokas, mutta pienentää hankintahetkellä merkittävästi projektikuluja.
Lopulta kiinteistössä on turvajärjestelmä, joka tulee isompien ylläpitokulujen sekä suuren energiankulutuksen takia kalliimmaksi kuin omistajan toivoma järjestelmä. Myöhemmin koko järjestelmä joudutaan uusimaan, kun kiinteistön käyttötarkoitus muuttuu, eikä järjestelmää pystytä integroimaan kiinteistöautomatiikkaan.
Haasteena moniportainen hankintaprosessi
Edellä kerrottu tilanne kuvaa Hedengren Securityn myyntijohtaja Kim Ekin mukaan hyvin sitä, millaisia ongelmia turvajärjestelmän moniportainen hankintaketju voi aiheuttaa. Tyypillisimmin ongelmat syntyvät siitä, että toimijat hakevat hyötyjä eri aikajänteellä.
”Kiinteistön omistaja hakee usein elinkaaren yli kulkevia hyötyjä ja kustannustehokkuutta, kun taas urakoitsija voi tavoitella enemmän projektikohtaisia hyötyjä ja pyrkiä ajamaan asiakkaan etua ostotilanteessa. Toki tilanne on eri, jos urakoitsija vastaa myös järjestelmän asentamisesta ja huollosta,” Ek sanoo.
Järjestelmävalintaa saattaa rajoittaa myös se, että suunnittelija suosii vanhempia tuttuja järjestelmiä tai vanhempaa teknologiaa.
”Uudet integroitavat ja avoimet järjestelmät keskustelevat yhä vahvemmin tietoverkkojen kanssa ja vaativat yhä enemmän myös it-puolen osaamista ja uudenlaista talon sisäistä yhteistyötä. Tämä haastaa uudella tavalla myös suunnittelijoita”, Ek sanoo.
Elinkaarikustannusten vertailu vaikeaa
Kim Ekin mukaan turvajärjestelmien kilpailutuksissa on menty parempaan suuntaan, vaikka moni toimija ostaakin yhä pelkkää hintaa. Ongelmana voi olla myös se, että erityyppisiä tarjouksia verrattaessa on vaikea hahmottaa järjestelmien elinkaarihintoja – ja lopulta päätös tehdään hankintahinnan mukaan.
”Hankintavaiheessa voi olla esimerkiksi vaikea arvioida, mikä merkitys käytännössä on sillä, että turvajärjestelmä on valmistettu kotimaassa ja asiantuntijatuki ja varaosat ovat lähellä – tai tarjolla on pilvipalveluna hoituva etävalvontamahdollisuus”, Ek havainnollistaa.
Myyntijohtaja vinkkaakin suunnittelijoita hyödyntämään kilpailutuksissa rohkeasti asiantuntija-apua tai kysymään referenssejä niiltä toimijoilta, jotka ovat kokeilleet kiinteistöissään esimerkiksi uudenlaisia integroituja turvajärjestelmiä tai pilvipalveluita.
Kiinteistön omistajat entistä valveutuneempia
Kiinteistön omistajat seuraavat Ekin mukaan yhä tarkemmin taloteknisten järjestelmien kehittymistä – mikä tukee myös turvajärjestelmän hankinnan onnistumista. Yksi syy kasvaneeseen mielenkiintoon on se, että alalla syntyneet innovaatiot voivat tuoda kiinteistön omistajille merkittäviä säästöjä.
”Jos uudella kotimaisella turvajärjestelmällä on 90 % perinteistä vaihtoehtoa pienempi energiankulutus ja järjestelmä vähentää merkittävästi myös kaapelointia, hankinta tulee nopeasti kannattavaksi, vaikka hankintakustannus olisikin ulkomaista järjestelmää suurempi”, Ek havainnollistaa.
Toiseksi tekijäksi Ek nostaa kiinteistöjen nopeutuneen käyttösyklin. Omistajan on osattava ennakoida, minkälaiset järjestelmät toimivat parhaiten silloin, kun kohteen käyttötarkoitus muuttuu tai taloteknisiä järjestelmiä halutaan yhtenäistää.
”Yhä paremmin tiedostetaan se, että tulevaisuus vaatii järjestelmiltä avoimuutta. Investointi muuttuu pian turhaksi, jos järjestelmää ei voi päivittää tai se ei pysty pelaamaan toisten järjestelmien kanssa.”
Kolmas tekijä liittyy avoimien verkkojen myötä syntyneisiin tietoturvariskeihin. On kiinteistön omistajan vastuulla ratkaista, valitaanko kohteeseen vapaammassa tietoturvaympäristössä valmistettu edullisempi turvajärjestelmä vai tarkempien tietoturvasäädösten mukaan tehty hintavampi vaihtoehto.
Suunnittelijat alan uudistajina
Vaikka turvallisuusala mielletään hitaaksi ja perinteiseksi toimialaksi, Ekin mukaan suunnittelijat ovat lähteneet kiitettävästi kokeilemaan ja vertailemaan myös uusilla teknologioilla varustettuja vaihtoehtoja ja avaamaan niiden hyötyjä myös kiinteistönomistajille.
Myyntijohtaja korostaa, että on sekä kiinteistön omistajan että suunnittelijan vastuulla varmistaa, että turvajärjestelmän hankintaa ei tehdä lyhytnäköisten etujen perusteella.
”Suunnittelijan on osattava kysyä, mitä kiinteistön omistaja haluaa ja hänen tehtävänsä on myös valvoa, että projekti etenee loppuun asti toivotulla tavalla. Omistajan vastuulla on taas huolehtia, että suunnittelija saa ajoissa tarpeelliset tiedot, eikä hän joudu tekemään päätöstä yksin tai puutteellisilla tiedoilla”, Ek kiteyttää.
Turvajärjestelmän kotimaisuus hyödyttää koko hankintaketjua – lue miten! >>
