Kameravalvonnan trendit – kamerat muuttuvat sensoreiksi ja palvelut siirtyvät pilveen
Nopea teknologinen kehitys muokkaa valvontakameroiden ominaisuuksia ja avaa yrityksille uudenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia. Älykäs kameravalvonta vaatii yrityksiltä myös aiempaa tarkempaa tarvearviointia ja dokumentointia. Mitä yritysten on hyvä tietää alan kehityksestä juuri nyt?
Hedengren Securityn kameravalvonnan Business Owner Christian Mellin nostaa tämän hetken merkittävimmäksi trendiksi kamera-analytiikan nopean kehityksen.
”Kamerat ovat muuttumassa pelkkää videokuvaa tallentavista laitteista ympäristöä 360-asteen laajuudella havainnoiviksi, dataa kerääviksi sensoreiksi”, Mellin määrittelee.
Uusissa älykameroissa on Mellinin mukaan myös erilaisia analytiikkasovelluksia, jotka auttavat erottamaan datavirrasta pienetkin poikkeukset ja tuomaan näkyviin erilaisia trendejä. Kun kamerajärjestelmä yhdistetään digitaalisen palvelualustan avulla muihin turva- ja kiinteistöjärjestelmiin ja älysovelluksiin, analysointikyky kasvaa entisestään.
Uudenlaisia kaupallisia hyötyjä
Jatkuvasti kasvavat datamäärät ja data-analytiikan synnyttämä ennakoitavuus auttavat Mellinin mukaan tehostamaan turvallisuutta ja avaavat mahdollisuuden myös datan uudenlaiseen hyödyntämiseen.
”Data-analytiikkaa hyödynnetään jo nyt esimerkiksi asiakaspalvelun parantamiseen ja liikkumisen sujuvoittamiseen, kun huomataan, minne kaupassa tai liikenteessä muodostuu jonoja tai mitkä tuotteet menevät nopeimmin kaupaksi”, Mellin kertoo.
Yksikin älykäs valvontakamera voi tuottaa Mellinin mukaan dataa hyvin erilaisiin tarkoituksiin. Sama sensori voi kerätä tietoa esimerkiksi työturvallisuuden valvontaan, myynnin optimointiin, mainonnan kohdentamiseen ja tilojen energiatehokkuuden tehostamiseen – siinä missä aiemmin kamera tuotti vain kuvaa valvottavasta tilasta.
Uuden käyttötarkoituksen oivaltaminen voi synnyttää yrityksessä isot säästöt tai lisäansiot, joten Mellin kannustaa yrityksiä konsultoimaan käyttötarkoitusten pohdinnassa rohkeasti alan asiantuntijoita.
”Älykkäässä kamerajärjestelmässä voi olla jo valmiina tarvittavia analytiikka- ja integraatio-ominaisuuksia, joten käyttötarkoituksen laajentaminen ei aina vaadi edes isompia lisäinvestointeja”, Mellin sanoo.
Järjestelmät laajenevat ja siirtyvät pilveen
Mellin näkee alan kehityksen kulkevan kohti pilvipalveluita ja suurempia järjestelmäkokonaisuuksia. Käytännössä kamerat kytketään avoimien rajapintojen avulla digitaaliseen palvelualustaan ja integroidaan muihin turva- tai kiinteistöjärjestelmiin ja älysovelluksiin.
”Tämä mahdollistaa sen, että kameravalvonnan avulla voidaan esimerkiksi optimoida hissien kulkua ihmismäärän mukaan. Tai tuotantolaitoksessa analysoida työntekijöiden liikkeitä ja koneiden toimintaa, mikä parantaa sekä työturvallisuutta että tehokkuutta. Tai sairaalassa saadaan hälytys hoitajalle, jos potilas on kaatunut tai poistunut huoneesta.”
Kameroiden myynti pilvipalveluna tarkoittaa Mellinin mukaan sitä, että kohteeseen asennetaan vain kamerat ja kaikki muu, kuten tiedon tallennus, analysointi ja järjestelmäpäivitykset tapahtuvat pilvessä. Myös kameroiden toimintakykyä ja huoltotarpeita seurataan etänä.
”Pilvipalveluiden myötä järjestelmiä voidaan hallita yhdestä paikasta, vaikka ne toimisivat eri kohteissa ja eri maissa”, Mellin sanoo.
Huoli yksityisyydensuojasta kasvaa
Pilvipalveluiden ja yhä huomaamattomamman kameravalvonnan myötä myös tietoturvallisuusriskit kasvavat. Taustalla on huoli yksityisyydestä ja siitä, että data päätyy vääriin käsiin – tietoturvavuodoilla voi olla kohtalokkaita vaikutuksia yrityksen liiketoimintaan. Yrityksiltä edellytetäänkin yhä tarkempaa arviointia kameravalvonnan tarpeellisuudesta ja dokumentointia sen harjoittamisesta.
Myös suurin osa kameravalmistajista panostaa kyberturvallisuuteen yhä enemmän. Kun puhutaan tietoturvallisuudesta, on Mellinin mukaan hyvä muistaa, että langattomat kamerat eivät yleensä ole yhtä tietoturvallisia kuin langalliset.
”Verkossa tietoturvallisuus on laaja-alaisempaa ja pohjautuu yleensä useampaan suojakerrokseen, toisin kuin langattomissa kameroissa. Ne yleistyvätkin juuri tämän takia etenkin kuluttajapuolella.”
Älykäs kamera-analytiikka mahdollistaa Mellinin mukaan nykypäivänä tietojen hakemisen monen yksilöllisen ominaisuuden perusteella. Tietoa voidaan hakea esimerkiksi vaatteiden värin tai laukun perusteella. Riittävästä yksityisyydensuojasta voidaan tällöinkin huolehtia noudattamalla tietosuoja-asetuksia ja hyödyntämällä älykästä kamerateknologiaa.
”Esimerkiksi kasvojen näkyminen voidaan rajata tarvittaessa valvonnasta kokonaan pois kasvojen sumennuksella tai pikselöinnillä, jolloin kasvojen tunnistaminen missään valvonnan vaiheessa on mahdotonta”, Mellin sanoo.
Näin varmistat valvonnan turvallisuuden
Mellin kehottaa yrityksiä panostamaan kameravalvonnassa kolmeen asiaan. Tietoturvallisten kameroiden hankintaan, ennakoivaan järjestelmäsuunnitteluun sekä kameravalvonnan huolelliseen tarvearviointiin ja dokumentointiin.
”Usein kysytään, onko Aasiassa valmistetun kameran hankinta turvallista. Oleellista on se, että kamera on NDAA (The National Defense Authorization Act) -hyväksytty. Tämä on toistaiseksi paras tapa varmistaa, että kamerassa on käytetty luotettavien toimijoiden komponentteja.”
Asiantuntijan mukaan kyberturvallisuuslaki ja NIS2 auttavat asiakkaita myös tulevaisuudessa valitsemaan tietoturvallisia kameroita.
”Tämän lisäksi kamera on toki hyvä hankkia luotettavalta ja tunnetulta valmistajalta”, Mellin täydentää.
Oleellista on myös se, että kameratoimittaja tuntee valmistajan ja hänen tuotteensa tarkasti.
”Esimerkiksi me Hedengren Securityssä valitsemme ulkomaiset päämiehet tarkkojen kriteereiden perusteella ja teemme myös laitteiden suhteen laaduntarkkailua, mikä auttaa asiakasta rajaamaan omia valintojaan.”
Mellin kehottaa varmistamaan, että kameroissa on avoimet rajapinnat ja ne ovat integroitavissa myös muiden kuin valmistajan laitteisiin.
”Silloin järjestelmä mahdollistaa myös uudenlaiset ratkaisut, jos yritys haluaa jossain vaiheessa laajentaa valvontaa ja ideoida uudenlaisia liiketoimintahyötyjä”, Mellin kiteyttää.